Kaikki on jotenkin pyörinyt Ricon ympärillä viimeiset viikot. Tiistaina oltiin taas yöpäivystyksessä kun iltaruoka tuli taas ylös bumerangina ja kipukohtaukset jatkuivat. Edellisenä iltana oli annettu viimeinen vatsansuojalääke, ja 24 tuntia myöhemmin alkoivat oireet taas. Päivystyksessä Aistissa otettiin verikoe, katsottiin siis kuivuminen. Rico oli siinä rajoilla olisiko pitänyt jäädä yöksi tiputukseen. Syke oli taas hidas ja ilmeisesti jotain ongelmaa vasemman kammion
täyttymisessa sekä hiussuonten virtauksessa oli. Se johtuiko tämä
kivusta, haimatulehduksesta vai mistä, jäi aikas lailla auki. Eläinlääkäri sitten päätti kuitenkin antaa pelkät pahoinvointilääkkeet ja nestettä ihon alle. Tramal tippoja annoin jo heti silloin illalla kun kipukohtaus tuli.
Yritin kyseenalaistaa tuota oireiden palautumista heti lääkkeiden loppumisen jälkeen, mutta ilmeisesti yöpäivystys ei ollut herkkua tälle nuorelle eläinlääkärille, vastaus tuntui olevan aina "Niin no..." - alkuinen. Synulox antibiootin se sitten lykkäsi vielä lisäksi ja totesi että kattellaan. Kipulääkettä pitäisi siis vielä jatkaa, samoin vatsansuojalääkettä. Nyt saatiin onneksi pahoinvointilääke resepti mukaan, että ei sitten seuraavalla kerralla tartte yöpäivystykseen mennä...
Tramalia Rico sai muutaman päivän ajan, mutta en raaski pitää sitä pää sekaisin (siis enemmän kuin normaalista ;D) koko aikaa. Se on kuitenkin nyt ilman Tramalia vaihtelevasti pirteä. Pepcid jatkuu ja antibiootit ovat päällä.
En kuitenkaan halunnut tyytyä kattellaan vastaukseen, vaan haluan tietää mikä on vaurioiden määrä ja mikä on jäljelle jäävä tilanne. Varasimme siis Apexille ultraspecialistille ajan, haima sekä sydän katsotaan läpi ja mennään sitten sen mukaan. Nyt tuota aikaa odotellessa ja Ricon vointia seuraillessa mennään toistaiseksi.
Olen huolestunut, olen vittuuntunut ja haluan vastauksia. Apexilla ja Aistilla saa ihan hyvää hoitoa ja palvelua. Eläinlääkäreiden sosiaaliset taidot eivät aina ole ihan priimaa, mutta annettakoon se anteeksi, eläimiä he kuitenkin hoitavat. Toivoisin kuitenkin hieman pitkäjänteisempää hoitoa, en sitä että akuutti tilanne hoidetaan, annetaan lääkkeet kouraan, kirjoitetaan megalomaaninen lasku ja heivataan pihalle. Asiakkaan täytyy siis aina tietää mitä hoitoa eläimelleen vaatii... en toki voi yleistää, vaan tuntuu että meillä menee aina näin.
Nyt sitten seuraillaan ja odotellaan ultra-aikaa... yllättäen kaksi viikkoa sitäkin saa sitten odotella. Onneksi tuo ärrimurri on jo jopa leikkinyt ja huutanut takapihan aidalla, joten toivonmurusia on ehkä nähtävissä.
