Koirat ovat saaneet viettää taukopäiviä viikonloppuna, kun
mamma oli reissussa. Tiistain treeneissä tämä sitten ”purkautuikin” ihan
mukavasti. Ruuti oli täynnä virtaa ja tarmoa. PiskiTiskillä RyhmäRämässä oli
herran vauhti taas niin kovaa, että korvatkin unohtui välillä. Tehtiin
tuolijumppaa koirien kanssa. Ruutin kanssa menee aina vähän sähläämiseksi, kun
herra tarjoaa kaikenlaista mitä vain osaa koko ajan, että unohtuu aina välillä
mammaa kuunnella :D. Noh eihän sillä ikää vielä ole kuin 7 kuukautta, että ehkä
se kärsivällisyys ja itsehillintä sieltä tulee. Hienosti se kuitenkin hoksasi
tuolin kiertämiset kun mamma istui tuolilla ja jalkojen yli hyppimiset kun
ojensin jalkoja suoraksi. Yli hyppiminen taisi olla mukavin homma, koska sitä
Ruuti teki ilman käskyäkin :D. Peruskäskyjä, istu, maahan, seiso ja sivu
pitäisi vielä vahvistaa. Sivulle tulee hienosti käskystä, on suorassa ja
tiivis. Maahanmeno onkin sitten se toinen suosikki, mitä se tekee myös istu ja
seiso käskyllä. Tässä siis olisi vielä petraamisen varaa. Kotiläksyksi
ensiviikolle pitäisi sitten opettaa temppu ilman nameja ja käsiapua. Oliskohan
se meillä tuo istu….
Rally-Toko Ricon kanssa meni sitten taas ihan persilleen.
Äijä kävi niin kuumana ja oli ihan hileinä, että ei tekemisestä taas tullut
mitään. Yritin tehdä rataa taas niin että saisi vasta lopussa palkan ja/tai
satunnaisesti radan aikana, mutta ei taas mennyt ihan niin kuin Strömsössä.
Kauheaa pälyilyä, seuraaminen oli Ricolla s-mallista, kun piti taas tehdä ja
soosata kaikkea ihan omaa. No, yritin sitten vahvistaa tiheämmin radalla, mutta
ei. Herra tekee kyllä nätisti, tiiviisti ja särmästi kun namit on kädessä,
mutta tästä pitäisi päästä pois. Kotiläksyksi sitten Ricon kanssa essee
kouluttajalle vahvistetiheydestä ja naksuttimen käyttöä niin että namit tulee
aina taskusta. Vahvistetiheyttä pitää sitten ensikerralla nostaa huimasti,
palkka noin 5 sekunnin välein ja yrittää taas sitten rakentaa tästä eteenpäin.
Tikrulla on ollut nyt hieman hapuilua treeneissä.
MH-luonnekuvaus pelästytti sen niin että se reagoi pienimpäänkin ääneen,
liikkeeseen, räminään yms. Nyt sitten lisättiin B-vitamiinia Tikrulle,
toivottavasti auttaisi tuohon toipumiseen, ja täytyy nyt sitten rakentaa sille
taas tuota itseluottamusta ja vahvistaa positiivisesti heti kun käyttäytyy
reippaasti ja iloisesti. Kyllä Tikru sitten Rally-Tokossakin ”aukesi” ihan
kivasti ja suoritti radan aika hyvällä intensiteetillä. Ehkäpä se siitä
pikkuhiljaa.
Torstaina olisi Tikrulla TOKO ja viikonloppuna sitten mamma
pääsee työpäivän päätteeksi juoksemaan oikein urakalla, kolmen koira agiliito
treenit olisi lauantaina :D. Onneksi tuon Ricon kanssa agility on kevyempää,
mutta odotan kauhulla Ruutin ensimmäisiä agility treenejä. Haavin voisi varmaan
varuiksi ottaa mukaan, koska luulen että pienisuuri mies saattaa hieman
innostua!
Ihanaa, kohta tulee lunta. Kyllä Tikru taas nauttii! Saa nähdä mitä mieltä tuosta valkoisesta märästä Ruuti on...