Ruutin iloa

Tämä viikko on mennyt taas hulinalla. Maanantaina Anidentissä Ruutin hammaskontrollissa, kaikki kutakuinkin ok. Oikea alakulmahammas ohjautuu nyt hienosti yläikenen ohi aiheuttamatta painaumaa ikeneen. Vasen alakulmahammas suuntautuu ylähuulen ulkopuolelle, joten tuota kulmahammasta nyt joudutaan sitten "jumppaamaan". Oikea alaM3- hammas on edelleen puhkeamatta, joten tämä luultavasti joudutaan sitten joulukuussa poistamaan samalla, kun oikean alakulmahampaan kruunun pidennys poistetaan.

Mutta koska kaikki oli taas hienosti, voidaan hieman kovempaa pureskelua jo antaa. Tämä taas tarkoitti sitä, että Ruutilainen pääsi taas mamman kanssa treeniin.

Ja voi sitä riemua ! Pikkumies ei housuissa meinannut pysyä, kun pääsi RyhmäRämä tunnille PiskiTiskille. Kaikki ne ihanat kaverit siellä, mamman namit ja mitä parasta, lattialta löytyneet muruset! Tällä miehellä intoa ja energiaa riittää. Pieni tauko kun treenaamiseen tulee, niin heti alkaa "taitojen" näyttö. Kato mamma; mä osaan istua, anna karkki! Mä osaan maata, anna karkki! Mä osaan tulla sivulle, anna karkki! Ja kun mikään ei toiminut, kuuluu kimakka HAU, anna karkki!

Ruutin kanssa RyhmäRämässä treenattiin ihan perus ohituksia. Ei tuota miestä vois vähempää kiinnostaa muut ohi menevät ja vieressä olevat koirat, koska mammalla on karkkia! Lisäksi tehtiin pikkurilli-peukalo erittelyä. Eli käskystä piti koskea joko pikkurilliä tai paukaloa. Ruuti tärinöissään aina välillä "unohti" mitä piti tehdä. Pikkumiehen mielestä kuonon näiden sormien väliin laittaminen oli sama asia, josta olisi palkkaa pitänyt maksaa. Noh pienten hepuleittein ja harjoitteluiden avulla, saatiin tuokin jo jotenkuten menemään. Tätä kyllä pitää vielä treenata, koska ensiviikolla pitäisi näyttää kouluttajalle, että Ruuti osaa tämän.

Ja eilen sitten oli vielä yksityisopetus Ruutilla. Pitää vähän kuroa kiinni noita perusasioita, ja varmistaa niitä. Yksärit on kyllä hyviä! Tunti pelkästään oman koiran kanssa, asioiden tekemistä kouluttajan tarkan ja kriittisen silmän alla. Yksärissä käytiin läpi perusasennon, istumisen, maahanmenon ja seisomisen vahvistamista, sekä näissä asennoissa itsehillinnän lisäämistä. Ruuti on meinaan sitä mieltä, että jos mamma sanoo ISTU, peppu käy maassa, eli se oli siinä. Joten tähän nyt haettiin hieman kestoa ja sietokykyä siihen että karkkia pitää odottaa pyydetyssä asennossa. Kyllähän se siitä sitten pikkuhiljaa. Kärsivällisyys ja itsehillintä eivät kuulu vielä Ruutin hyveisiin, mutta hiljaa hyvää tulee.

Ihana oli kyllä taas nähdä tuo veikeä ilme Ruutin kasvoilla, kun tuli taas lisää tekemistä. Touhukas pikkukaveri saa taas kohdennettua energiansa huonekaluista aivojumppaan :D