Agiliitoa

Viikottaiset agility treenit sujuivat kutakuinkin niin Ruutilta kuin Tikrulta mallikkaasti. Ruutilla ei montaa kertaa takana ole, ja pienistä kärsivällisyyspuutteista huolimatta pieni mies menee oikein mallikkaasti. 

Ruuti ja Jani

Tikrulla agiliidossa puomi ja A ovat edelleen haasteita. Neitonen ei malttaisi ottaa kontakteja kunnolla joten seuraavissa treeneissä tehdään sitten pieni taktinen muutos. Kokeiltiin jo lauantaina tehdä puomilla sitä että alastulokontaktilla pitäisi istua. Tehtiin siis puomi, karjaisin koskee ja sitten perään istu. Tikru pysähtyi ja katsoi pöyristyneenä, että oletko tosissasi. No, kyllä se siihen istui, ja istuikin nätisti 2 on 2 off :D. Tällä tatiikalla sitten mennään puomia jatkossa. A:lle pitäisi vielä jotain keksiä. Kontaktin A:lla se ottaa tarkasti kun itse juoksen mukana. Tätä täytyy nyt sitten alkaa treenaamaan, että ottaisi kontaktin hyvin, vaikka itse juoksen missä tahansa.

Videossa Tikru ei ihan ole parhaimmassa nopeusvauhdissaan. Kolmen tunnin riekkuminen päivällä kavereiden kanssa vei suurimman terän pois vauhdista. 

Tikru ja Mari

Rico 20.1.2008-7.12.2013

Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja odotuksi,  Rico selvisi taistelusta haimatulehduksen kanssa. Joulukuun alun ultrassa todettiin että haima ei ollut vaurioitunut ja että kaikki näytti hyvältä.

Seuraavana päivänä Rico oli poikkeuksellisen äkäinen.... No sitä se oli kyllä aina välillä muutenkin. Perjantaina, itsenäisyyspäivänä, oli Ricolla vaikeuksia laitaa maaten ja vaihtaa kylkeä. Tämäkin tapahtui parkaisuiden kera. Kävely teki kipeää, Ricolla oli lanneranka ihan köyryllä ja kävely oli selvästikin vaikeaa. Ei muuta kuin Apexille päivystykseen.

Rico aristi kahta lannerangan väliä, tai siis kiljui niihin koskettaessa. Välilevyt mitä ilmeisemmin. Ei muuta kuin Tramalin antoa maksimissaaan ja lepoa. Kotona Tramalista huolimatta kipukiljuminen jatkui. Eläinlääkärille soiton jälkeen todettin että annetaan Rimadyliä vielä lisäksi, vaikka riski haiman tulehtumisen kanssa on suuri. Tästäkin huolimatta kipuhuutaminen jatkui. Portaita oli vaikea kulkea, makuuasentoon meneminen oli vaivalloista, syliin nostaminen sai aikaan huudon... Aika Apexille oli varattu lauantai aamuksi, että menemme käymään jos kipuilu jatkuu.

Lauantaina sitten tilanne arvioitiin... Kipuun olisi pitänyt antaa vahva opioidi laastari, Norspan. Kolme kuukautta häkkilepoa, mutta lääkitys muuten olisi ollut vaikeaa, haiman tulehtumisriskin vuoksi, tulehduskipulääkkeitä ei olisi voinut käyttää. Ottaen huomioon kylmän ja liukkaan talven, mahdollisen leikkauksen ja sen toipumisen, Ricon nivelrikon ja haimatulehdusriskin, oli irti päästäminen tässä tilanteessa meidän ratkaisu.

Lauantaina 7.12.2013 Rico huokaisi helpotuksesta ja nukkui pois.

Kun kaipaus ja ikävä
polttaa niin, että satuttaa,
kuuntele silloin sydäntäsi,
joka kertoo sinulle,
että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan,
ja nyt muistot ovat kauneinta
mitä sinulla on.

Ricon sairastelua

Kaikki on jotenkin pyörinyt Ricon ympärillä viimeiset viikot. Tiistaina oltiin taas yöpäivystyksessä kun iltaruoka tuli taas ylös bumerangina ja kipukohtaukset jatkuivat. Edellisenä iltana oli annettu viimeinen vatsansuojalääke, ja 24 tuntia myöhemmin alkoivat oireet taas. Päivystyksessä Aistissa otettiin verikoe, katsottiin siis kuivuminen. Rico oli siinä rajoilla olisiko pitänyt jäädä yöksi tiputukseen. Syke oli taas hidas ja ilmeisesti jotain ongelmaa vasemman kammion täyttymisessa sekä hiussuonten virtauksessa oli. Se johtuiko tämä kivusta, haimatulehduksesta vai mistä, jäi aikas lailla auki. Eläinlääkäri sitten päätti kuitenkin antaa pelkät pahoinvointilääkkeet ja nestettä ihon alle. Tramal tippoja annoin jo heti silloin illalla kun kipukohtaus tuli.


Yritin kyseenalaistaa tuota oireiden palautumista heti lääkkeiden loppumisen jälkeen, mutta ilmeisesti yöpäivystys ei ollut herkkua tälle nuorelle eläinlääkärille, vastaus tuntui olevan aina "Niin no..." - alkuinen.  Synulox antibiootin se sitten lykkäsi vielä lisäksi ja totesi että kattellaan. Kipulääkettä pitäisi siis vielä jatkaa, samoin vatsansuojalääkettä. Nyt saatiin onneksi pahoinvointilääke resepti mukaan, että ei sitten seuraavalla kerralla tartte yöpäivystykseen mennä...

Tramalia Rico sai muutaman päivän ajan, mutta en raaski pitää sitä pää sekaisin (siis enemmän kuin normaalista ;D) koko aikaa. Se on kuitenkin nyt ilman Tramalia vaihtelevasti pirteä. Pepcid jatkuu ja antibiootit ovat päällä.

En kuitenkaan halunnut tyytyä kattellaan vastaukseen, vaan haluan tietää mikä on vaurioiden määrä ja mikä on jäljelle jäävä tilanne. Varasimme siis Apexille ultraspecialistille ajan, haima sekä sydän katsotaan läpi ja mennään sitten sen mukaan. Nyt tuota aikaa odotellessa ja Ricon vointia seuraillessa mennään toistaiseksi.

Olen huolestunut, olen vittuuntunut ja haluan vastauksia. Apexilla ja Aistilla saa ihan hyvää hoitoa ja palvelua. Eläinlääkäreiden sosiaaliset taidot eivät aina ole ihan priimaa, mutta annettakoon se anteeksi, eläimiä he kuitenkin hoitavat. Toivoisin kuitenkin hieman pitkäjänteisempää hoitoa, en sitä että akuutti tilanne hoidetaan, annetaan lääkkeet kouraan, kirjoitetaan megalomaaninen lasku ja heivataan pihalle. Asiakkaan täytyy siis aina tietää mitä hoitoa eläimelleen vaatii... en toki voi yleistää, vaan tuntuu että meillä menee aina näin.

Nyt sitten seuraillaan ja odotellaan ultra-aikaa... yllättäen kaksi viikkoa sitäkin saa sitten odotella. Onneksi tuo ärrimurri on jo jopa leikkinyt ja huutanut takapihan aidalla, joten toivonmurusia on ehkä nähtävissä.

Tiistain sählätreenaamista

Koirat ovat saaneet viettää taukopäiviä viikonloppuna, kun mamma oli reissussa. Tiistain treeneissä tämä sitten ”purkautuikin” ihan mukavasti. Ruuti oli täynnä virtaa ja tarmoa. PiskiTiskillä RyhmäRämässä oli herran vauhti taas niin kovaa, että korvatkin unohtui välillä. Tehtiin tuolijumppaa koirien kanssa. Ruutin kanssa menee aina vähän sähläämiseksi, kun herra tarjoaa kaikenlaista mitä vain osaa koko ajan, että unohtuu aina välillä mammaa kuunnella :D. Noh eihän sillä ikää vielä ole kuin 7 kuukautta, että ehkä se kärsivällisyys ja itsehillintä sieltä tulee. Hienosti se kuitenkin hoksasi tuolin kiertämiset kun mamma istui tuolilla ja jalkojen yli hyppimiset kun ojensin jalkoja suoraksi. Yli hyppiminen taisi olla mukavin homma, koska sitä Ruuti teki ilman käskyäkin :D. Peruskäskyjä, istu, maahan, seiso ja sivu pitäisi vielä vahvistaa. Sivulle tulee hienosti käskystä, on suorassa ja tiivis. Maahanmeno onkin sitten se toinen suosikki, mitä se tekee myös istu ja seiso käskyllä. Tässä siis olisi vielä petraamisen varaa. Kotiläksyksi ensiviikolle pitäisi sitten opettaa temppu ilman nameja ja käsiapua. Oliskohan se meillä tuo istu….

Rally-Toko Ricon kanssa meni sitten taas ihan persilleen. Äijä kävi niin kuumana ja oli ihan hileinä, että ei tekemisestä taas tullut mitään. Yritin tehdä rataa taas niin että saisi vasta lopussa palkan ja/tai satunnaisesti radan aikana, mutta ei taas mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Kauheaa pälyilyä, seuraaminen oli Ricolla s-mallista, kun piti taas tehdä ja soosata kaikkea ihan omaa. No, yritin sitten vahvistaa tiheämmin radalla, mutta ei. Herra tekee kyllä nätisti, tiiviisti ja särmästi kun namit on kädessä, mutta tästä pitäisi päästä pois. Kotiläksyksi sitten Ricon kanssa essee kouluttajalle vahvistetiheydestä ja naksuttimen käyttöä niin että namit tulee aina taskusta. Vahvistetiheyttä pitää sitten ensikerralla nostaa huimasti, palkka noin 5 sekunnin välein ja yrittää taas sitten rakentaa tästä eteenpäin.

Tikrulla on ollut nyt hieman hapuilua treeneissä. MH-luonnekuvaus pelästytti sen niin että se reagoi pienimpäänkin ääneen, liikkeeseen, räminään yms. Nyt sitten lisättiin B-vitamiinia Tikrulle, toivottavasti auttaisi tuohon toipumiseen, ja täytyy nyt sitten rakentaa sille taas tuota itseluottamusta ja vahvistaa positiivisesti heti kun käyttäytyy reippaasti ja iloisesti. Kyllä Tikru sitten Rally-Tokossakin ”aukesi” ihan kivasti ja suoritti radan aika hyvällä intensiteetillä. Ehkäpä se siitä pikkuhiljaa.

Torstaina olisi Tikrulla TOKO ja viikonloppuna sitten mamma pääsee työpäivän päätteeksi juoksemaan oikein urakalla, kolmen koira agiliito treenit olisi lauantaina :D. Onneksi tuon Ricon kanssa agility on kevyempää, mutta odotan kauhulla Ruutin ensimmäisiä agility treenejä. Haavin voisi varmaan varuiksi ottaa mukaan, koska luulen että pienisuuri mies saattaa hieman innostua!

Ihanaa, kohta tulee lunta. Kyllä Tikru taas nauttii! Saa nähdä mitä mieltä tuosta valkoisesta märästä Ruuti on...

Shelttien siistimistä

Ruuti

Tänään oli shelttien siistimispäivä. Tassukarvat leikattu, korvat siistitty, turkki pesty kuivashamppoolla, kammattu ja harjattu. Kahden sheltin, joista toisen turkki vielä keskenkasvuinen, operaation kulunut aika 2 h 30 min. Täytynee ylistää tuota kuivashampoota, John Paul Pet waterless shampoo. Ei ole ihan halvinta tavaraa, mutta niin näpsäkkä. Vaahdotetaan vain turkkiin ja sitten harjataan ja kammataan. Ja taas löytyy valkoset osat meidän trikki shelteistä :D

Ruuti

Ruuti on sitten niin ihana. PieniSuuri mies nauttii kovasti kun jotain vain hänelle tehdään. Silmät menevät kiinni ja kakrua saa pyöritellä kuin jauhosäkkiä. Nautitaan niin kovasti siihen asti, kunnes tulee takku. On  niin draamaa ja kiljutaan kuin pikkulikat :D

Tikru

Tikru taas on sitä mieltä, että tämmöinen toiminta on niin sieltä syvältä. Koipien oikomista, pärskimistä, vääntämistä ja kääntämistä. Mutta projekti vain saatetaan aina loppuun, vaikka neiti olisi eri mieltä. Tikru on sitä mieltä että turkkiinhan ei mitään ylimääräistä laitella, ei vettä, ei hoitoainetta, ei shampoota. Menee hyvät metsästä hankitut tuoksut ihan hukkaan. Noh tuon tyttösen siisteys kestää tasan 7 tuntia. Illalla kun astutaan sisään AgilityAkatemian kivituhkapohjaiseen halliin, on puhdas turkki vain unelmaa...

No onko nyt hyvä ?

No nyt on (ainakin lyhyen hetken) kaksi nättiä pystykorvaista shelttiä, joiden korvatakut ja kainalotakut on auottu, iho hengittää ja turkki kiiltää. Kukahan tuon olohuoneen karvameren vielä imuroisi...

Rakkautta?

(Pahoittelen kuvien heikkoa laatua, ei se IPhonekaan ihmeisiin pysy)

Tikrun MH-luonnekuvaus

Tänään Mäntsälässä Tikru kävi MH-luonnekuvauksessa. Kuvaus meni aikalailla niin kuin oli odotettukin. Tässä osiot:

1a Kontakti Tervehtiminen: Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b Kontakti Yhteistyö: Lähtee mukaan mutta ei ole kiinnostunut TOsta
1c Kontakti Käsittely: Hyväksyy ja ottaa kontaktia

2a Leikki 1 Leikkihalu: Ei leiki- osoittaa kiinnostusta
2b Leikki 1 Tarttuminen: Ei tartu esineeseen
2c Leikki 1 Purote ja taistelutahto: Ei tartu esineeseen

3a Takaa-ajo 1. kerta: Ei aloita
3b Tarttuminen 1.kerta: Ei kiinnostu saaliista
3a Takaa-ajo 2.kerta: Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b Tarttuminen 2.kerta: Ei kiinnostu saalista

4a Aktiiviteettitaso: Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata

5a Etäleikki Kiinnostus: Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b Etäleikki Uhka/Agressio: Ei osota uhkauseleitä
5c Etäleikki Uteliaisuus: Ei saavu avustajn luo
5d Etäleikki Leikkihalu: Ei osoita kiinnostusta
5e Etäleikki Yhteistyö: Ei osoita kiinnostusta

6a Yllätys Pelko: Pakenee enemmän kuin 5 metriä
6b Yllätys Puolustus/Agressio: Ei osoita uhkauseleitä
6c Yllätys Uteliaisuus: Menee haalarin luo kun se on laskettu maahan/ ei mene ajoissa
6d Yllätys Jäljelle jäävä pelko: Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla
6e Yllätys Jäljelle jäävä kiinnostus: Ei osoita kiinnostusta haalariin

7a Ääniherkkyys Pelko: Pakee enemmän kuin 5 metriä
7b Ääniherkkyys Uteliaisuus: Ei mene katsomaan
7c Ääniherkkyys Jäljelle jäävä pelko: Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla
7d Ääniherkkyys Jäljelle jäävä kiinnostus: En osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a Aaveet Puolustus / Agressio: Ei osoita uhkauseleitä
8b Aaveet Tarkkaavaisuus: Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja
8c Aaveet Pelko: Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta / pakenee
8d Aaveet Uteliaisuus: Menee katsomaan kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois / ei mene ajoissa
8e Aaveet Kontaktinotto: aaveeseen Torjuu kontaktia / Ei mene ajoissa

9a Leikki 2 Leikkihalu: Ei leiki - ei osoita kiinnostusta
9b Leikki 2 Tarttuminen: Ei tartu esineeseen

10 Ampuminen: Ohjaaja luopuu ampumisesta

Sinänsä viehe ja leikit menivät juuri niin kuin oletettiin, kun neidillä ei ole lupa lähteä luota mihinkään omatoimisesti. Itse ohjaaja kun koiran kanssa ei saanut kommunikoida millään tasolla, vain seistä passiivisena. Hyvin koulutettu niiltä osin siis. Myös etäleikki meni samaan kategoriaan. Tikru siis ei siirtynyt minnekään luota paitsi toiselle vieheelle vähän epäröivästi perään kun ohjaaja otti apuaskeleen käskystä.

Säikkymiset olivat juuri niin vahvoja kuin odottaa saattoi. Haalarin noustessa vauhdilla ylös, neitonen ampui suoraan noin 50-80 metrin päähän ja sinne jäi. Meteli kohdassa sentään jäi alle 20 metrin päähän ja jälleen ei palannut takaisisin.

Ruutin iloa

Tämä viikko on mennyt taas hulinalla. Maanantaina Anidentissä Ruutin hammaskontrollissa, kaikki kutakuinkin ok. Oikea alakulmahammas ohjautuu nyt hienosti yläikenen ohi aiheuttamatta painaumaa ikeneen. Vasen alakulmahammas suuntautuu ylähuulen ulkopuolelle, joten tuota kulmahammasta nyt joudutaan sitten "jumppaamaan". Oikea alaM3- hammas on edelleen puhkeamatta, joten tämä luultavasti joudutaan sitten joulukuussa poistamaan samalla, kun oikean alakulmahampaan kruunun pidennys poistetaan.

Mutta koska kaikki oli taas hienosti, voidaan hieman kovempaa pureskelua jo antaa. Tämä taas tarkoitti sitä, että Ruutilainen pääsi taas mamman kanssa treeniin.

Ja voi sitä riemua ! Pikkumies ei housuissa meinannut pysyä, kun pääsi RyhmäRämä tunnille PiskiTiskille. Kaikki ne ihanat kaverit siellä, mamman namit ja mitä parasta, lattialta löytyneet muruset! Tällä miehellä intoa ja energiaa riittää. Pieni tauko kun treenaamiseen tulee, niin heti alkaa "taitojen" näyttö. Kato mamma; mä osaan istua, anna karkki! Mä osaan maata, anna karkki! Mä osaan tulla sivulle, anna karkki! Ja kun mikään ei toiminut, kuuluu kimakka HAU, anna karkki!

Ruutin kanssa RyhmäRämässä treenattiin ihan perus ohituksia. Ei tuota miestä vois vähempää kiinnostaa muut ohi menevät ja vieressä olevat koirat, koska mammalla on karkkia! Lisäksi tehtiin pikkurilli-peukalo erittelyä. Eli käskystä piti koskea joko pikkurilliä tai paukaloa. Ruuti tärinöissään aina välillä "unohti" mitä piti tehdä. Pikkumiehen mielestä kuonon näiden sormien väliin laittaminen oli sama asia, josta olisi palkkaa pitänyt maksaa. Noh pienten hepuleittein ja harjoitteluiden avulla, saatiin tuokin jo jotenkuten menemään. Tätä kyllä pitää vielä treenata, koska ensiviikolla pitäisi näyttää kouluttajalle, että Ruuti osaa tämän.

Ja eilen sitten oli vielä yksityisopetus Ruutilla. Pitää vähän kuroa kiinni noita perusasioita, ja varmistaa niitä. Yksärit on kyllä hyviä! Tunti pelkästään oman koiran kanssa, asioiden tekemistä kouluttajan tarkan ja kriittisen silmän alla. Yksärissä käytiin läpi perusasennon, istumisen, maahanmenon ja seisomisen vahvistamista, sekä näissä asennoissa itsehillinnän lisäämistä. Ruuti on meinaan sitä mieltä, että jos mamma sanoo ISTU, peppu käy maassa, eli se oli siinä. Joten tähän nyt haettiin hieman kestoa ja sietokykyä siihen että karkkia pitää odottaa pyydetyssä asennossa. Kyllähän se siitä sitten pikkuhiljaa. Kärsivällisyys ja itsehillintä eivät kuulu vielä Ruutin hyveisiin, mutta hiljaa hyvää tulee.

Ihana oli kyllä taas nähdä tuo veikeä ilme Ruutin kasvoilla, kun tuli taas lisää tekemistä. Touhukas pikkukaveri saa taas kohdennettua energiansa huonekaluista aivojumppaan :D

Viikon treenikooste

Tämä viikko on mennyt kiireellä. Janin loukattua selkänsä, on Tikru päässyt ainoastaan mamman kanssa agilityyn. Agility meni ihan kivasti, hieman ylivirettä neitosella oli ;) Mutta kun ylimääräinen tärinä saatiin pois, niin malttoi taas kuunnella. Mamma taasen sekoili hieman ohjausten kanssa, mutta aina ei voi mennä niin kuin Strömsössä.

Ruuti on edelleen kovan tavaran pureskelu kiellossa, joten treenit tämän veijarin osalta on myös ollut katkolla. Viime viikon perjantaina pääsi Ruuti kuitenkin treenaaman hakua. Iltaruoka tuli mukavasti neljällä maalimiehellä, kun poitsin piti harjoitella korrektia maalimies käytöstä. Ruuti on käyttäytynyt röyhkeästi maalimiehillä, tarkoittaen että mennään suoraan syliin ja naamalle ;) Nyt sitten koetetaan saada hieman kärsivällisyyttä tuohon käytökseen. Ja hyvin Ruuti tajusi jo ensimmäisellä maalimiehellä, että menemällä syliin asti purkki ei aukea, ja kun istuu odottamaan korrektisti saa ruokaa ;) Fiksu kaveri.

Rico on tällä viikolla päässyt treenaamaan hieman enemmän. Tiistain Rally-Toko meni taas kiljumiseksi. Isomies on niin tärinässä kun pääsee tekemään, että pitää aina mammalle kiljua. Kiljumista ollaan yritetty hillitä sillä, että rata mennään aina alusta astin uudestaan joka kerta kun isomies kiljuu. Ei tuo kaveriole ihan fiksuimmasta päästä, koska se vaatii aina noin viisi uudelleen aloitusta ennen kuin Ricolla lamppu syttyy :) Aina ei voi olla penaalin terävin kynä.

Ricon kehon hallinta kurssi sujui taas aivan priimasti. Rico osaa käyttää takapäätään loistavasti! Onnistuttiin jopa peruuttamaan puun ympäri ilman että minä tulin perässä. Takajaloilla 360 asteen pyörähdys sujui kuin vanhalta tekijältä. Paljonkohan sais jos Ricon myisi sirkukseen...

Viikonloppu on nyt treenivapaa, saavat koirat hieman levätä. Maanantaina sitten Anidenttiin Ruutin kanssa kontrolliin. Katotaan josko saisi jo pureskella kovaa että päästään treenaamaan.

Agilityä ja pieniä vihreitä miehiä

Tikrun kanssa takana loistavat agiliito treenit. Tikru toimii kuin unelma agilityssä nykyään. Se malttaa kuunnella ja keskittyä tekemiseen. Rata oli vauhdikas, mutta vaati tiukkoja käännöksiä ja ohjaajalta tarkkuutta. Keppien kanssa on vielä tekemistä, Tikrun motivaatio kun ei ihan koko keppijonoa aina oikein vielä jaksa. Mutta kaikki ajan kanssa ja lokakuussa sitten keppi ja kontakti kurssia.

Positiivista on se että kontaktit Tikru malttaa nyt ottaa kunnolla. Neljä viikkoa jouduin keskeyttämään radan aina kun kontakti meni persiilleen, joten oppi taisi mennä perille. Kiva loppuu kun perseilee ;)

Pieniä vihreitä miehiä taas Ruutin elämässä. Meidän pikku alapurentainen oli Anidentissä kontrollissa ja jotta alakulmurit saataisiin säästettyä, jouduttiin sitten operaatioon. Oikea alakulmahammas pureutui ylä12- ja 13- hampaiden sisäpinnalle kitalakeen. Tämän seurauksena oikea ylä12- ja 13- hampaat poistettiin ja yläleukaa muotoiltiin kourumaiseksi. Oikean alahampaan kruunuun tehtiin pidennys, jonka tavoitteena on ohjata alakulmahammas yläikenen ohi. Toivottavasti tästä operaatiosta on nyt sitten apua, että alakulmurit saadaan pidettyä.

Nyt tuo pienisuuri mies tuolla juoksee pakoon pieniä vihreitä miehiä ja toipuilee operaatiosta. Toivottavasti huomenaamulla on jo parempi pössis.

Nyt sitten muutamia päiviä kipulääkettä ja kaksi viikkoa suun huuhtelua. Pureskelut kielletty ja pehmeällä ruoalla mennään. Kahden viikon päästä sitten kontrollia, että kaikki on hyvin. Kolme kuukautta kruunun olisi tarkoitus olla ohjaamassa tuota kulmurin suuntaa.

On se vain reipas pikkumies!

TOKO kisat 15.9.2013

Doddi, käytiin Tuusulan Kennelkerhon kokeissa, jossa tuomaroi erittäin mukava Hannele Pörsti. Kiitokset heille hyvin järjestetystä tilaisuudesta!

Kisapaikalle saapuessa koiran vire tuntui hyvältä, ellei jopa loistavalta. Pientä käskyhaukkua riitti ja kontaktia yms tarjottiin hienosti.

Kuitenkin kentälle siirryttäessä,  siirtyi intensiteetti enemmän hajumaailmaan ja muihin sijaistoimintoihin. Mietin, olenko itse jännittynyt mutta olin kuitenkin rennompi kuin edellisissä kisoissa. Suoritimme kuitenkin 10 arvoisesti luoksepäästävyyden sekä paikkamakuun.

Siinä paikkamakuun aikana uskon, että keksin mistä on kyse. Tikru paineistuu vieraasta paikasta, uusista äänistä sekä vieraista ihmisistä. Viereisiin koiriin kun ei kiinnitä huomiota mutta lippuihin sekä radan laidalla liikkuviin ihmisiin jne sitäkin enemmän. Menee siis osittain koiran kokemattomuuden sekä nuoruuden piikkiin.

Pitää varmaankin panostaa koiran intensiteetin määrään, jotta vire säilyisi myös paineen alla.

Seuruu meni kuten viimeksi, suorittaa kyllä ja remmissä sekä irti kytkettynä ok, mutta ei priimaa.  Hyppy sekä liikkeestä seisominen hyviä mutta maahanmenossa jäi seisomaan mutta pysähtyi kuitenkin :)

Näillä opeilla voikin sitten lähteä rakentamaan ensi viikon treenejä kohti viikonlopun kisoja :)

Osa-alueet

- Luoksepäästävyys: 10
- Paikalla makaaminen: 10
- Seuraaminen kytkettynä: 7
- Seuraaminen taluttimetta: 7
- Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 0
- Luoksetulo: 9
- Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9
- Estehyppy: 9
- Kokonaisvaikutelma: 8

Tulos: ALO2 153p.

Treenejä ja kisoihin valmistautumista

Hurja viikko alkaa olla takana... Alkuviikon vietin Amiedulla opiskelemassa aiheina mm koirien hyvinvointi ja sairauksien perustietous, yleisimmät sairaudet sekä loiset. Mielenkiintoista oli ja jotakin uuttakin tuli opittua.

Kaikki sankarit pääsivät treenaamaan useampana päivänä ja ainakin Ricolla sekä Ruutilla riitti energiaa. Rally-toko sujui Ricolta hirveällä intensiteetillä mutta kuitenkin yllättävän vähällä haukkumisella, pojulla kun on tapana protestoida palkkauksen vähyyttä purkautumalla haukkuun Marille.

Tikrulla avattiin Rally-tokossa yhä viime viikkoista lukkoa, neidillä on nyt selvästi äitinsä elkeet... Protestia riittää ja jäähyllä vietettiin suurin osa treenistä. Seuraamiseen lähtö oli todella haluton alkuun ja suorittaminen muutenkin sinne päin :) Lopputunnista saatiin jo pari priimaa rataa aikaiseksi, kuitenkin pienen protestin leijuessa synkkänä pilvenä neitosen eleissä... Kättä näykittiin sivuille tuloissa, köyry niska sekä ajoittainen tuima kontakti kertoi kyllä mielipiteen selkeästi, jätän ehkä kirjoittamatta sen mutta ymmärtänette yskän. Kyllä nyt isännän nappeja painellaan ja huolella!

Keskiviikon yksärit Tiinan kanssa sitten sujuivatkin jo paljon iloisemmissa sekä aktiivisemmissa merkeissä, remmissä seuraaminen vieläkin hieman paineistunut mutta jo paljon parempi, nyt sai varoa jo ettei kompastu koiraan erittäin tiiviin kontaktin vuoksi. Kuitenkin häiriönä meillä oli mukavasti ulisevaa, rähisevää sekä äänekästä koiraa parin kymmenen kappaleen verran... Alkaa olla heurekan nurmikentät kovassa käytössä, mikä tottakai on äärimmäisen positiivista, että ihmiset koiriaan treenaavat :)

Yhden asian onneksi havaitsin, mikäli vähänkin seuraaminen tai siihen lähtö hinaa, alan maanisesti tuijottamaan koiraa. No tietäähän sen miten siinä käy, neiti paineistuu ja homma menee lekkeriksi. Pitäessäni katseen tiukasti eteenpäin, alkaa seuraaminenkin sujua jo paremmin.

Torstaina Ruuti veteli kanssani kehon hallinta treenit suhkoot hyvällä menestyksellä mutta kyllä se näkyy, että poju on mamman poika. Kyllä siittä se tietty intensiteetti puuttuu, joka Marin kanssa on havaittavissa. Pomppiminen neljällä jalalla ponnistaen kyllä nousee vähintään yhtä korkealle mutta aktiivisuus sheippauksessa ei läheskään yhtä voimakasta. Tämän jälkeen oli vuorossa meidän ailahteleva neiti Tikru, joka veti koko noutotreenin läskiksi ja jäähyjen seurauksena kieltäytyi tekemästä kokonaan. Positiivisena puolena seuraaminen oli sitäkin intensiivisempää ja käännöksetkin melko tiiviitä.

Tänään käytettiin Rico ja Ruuti hyvinkään koirauimalassa, jonka seurauksena Ricolla vähän väsy ollut illalla. Tuolla se makaa Marin kainalossa taju kankaalla. Ruutikin hyytyi vihdoin ja vetää tirsaa minkä kerkiää. Tikru on kerännyt energiaa tämän päivän ja huomenna suunnataan Tuusulaan TOKO kokeisiin... Toivotaan, että on parempi suoritus kuin viimeksi, ainakaan minä en ole yhtä hermostunut kuin viimeksi (vielä...) :)

Huomenna sitten tietoja miten meni... Pidetään peukkuja ja niin edelleen!

Tikrun TOKO debyyytti

Tikrun TOKO ura alkoi tänään Hyvinkäällä. Jania hieman jännitti ja Tikru tuntui sen aistivan. Kuitenkin koepaikalla ajoissaolo sai molemmat renoutumaan ja Tikru vaikutti toimivan aikas lailla normaalisti. Tuomarina kokeessa oli leppoisa mutta tarkka Harri Laisi.

Koe alkoi luoksepäästävyydellä ja paikallaan makaamisella. Tikrulle nämä eivät ole ongelma, tosin miespuolinen tuomari sai aikaan pienen vetäytymisen. Täydet kympit näistä sitten napsahti. Seuraaminen kytkettynä ja taluttimetta meni pälyilyksi ja väljäksi. Parastaan Tikru ei antanut, mutta seuraamisessa ongelmaa on ilmennyt viime aikoina muutenkin, joten siihen nähden 7 oli ihan riittävä tulos. Maahanmenosta tuli pisteen menetys Tikru vinosta asennosta, muuten priimaa. Luoksetulo, Tikrun toinen lempiliike. Puolen pisteen miinus napsahti Tikrun näykkästessä Janin kättä sivulle tulossa. Vauhtia tässä aina on, joskus tuntuu että jopa liikaakin ;D

Seisominen seuraamisen yhteydessä meinasi aiheuttaa Janille paniikkikohtauksen. Ennen koetta Tikrun pää oli ilmeisesti tyhjentynyt opituista asioista, ja seiso käsky oli näiden unholaan joutuneiden listalla. Jani joutui hieman varmistamaan seisomista ja muutamat askeleet Tikrulta rokottivat täyttä kymppiä. Tässä siis hieman vielä petrattavaa...

Ja se surullisen kuuluisa estehyppy. Tikru meinasi karata jo ennen valmistautumista suoritukseen hypylle, joten alkutilanne ei ollut paras mahdollinen. Jani sai Tikrun hallintaa, sivulle ja este käskyllä yli, ja seiso käskyllä hienosti pysähtymään esteen toiselle puolelle. Jani siirtyi Tikrun viereen, odotti kontaktin ja antoi käskyn SIVU. Ja sitten irtosi Tikrulta. Se ampaisi hypyn yli, kääntyi, hyppäsi takaisin ja tuli kauniisti sivulle. Muuten olisi tuomarin mukaan ollut täysi kymppi, jollei neiti "rakastan hyppyjä", olisi päättänyt olla omatoiminen.

Että semmoinen TOKO uran aloitus. Saa olla tyytyväinen. Erittäin hyvä suoritus ja kivat pisteet.

Tässä vielä osasuoritusten pisteen:

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen kykettynä: 7
Seuraaminen taluttimetta: 7
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9
Luoksetulo: 9,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8,5
Estehyppy: 0
Kokonaisvaikutus: 9

Kokonaispisteet: 154,5 (ALO2)

Ensiviikolla lisää hallintaa hyppyyn ja seuraamisen petrausta ja sitten uutta koetta putkeen.

Niin ja tervetuloa blogiimme!